Nro 5-2010
Luokittelu: Kymenlaakso, Etelä-Karjala ;  Nähtävyydet ;  Liikunta, hyvinvointi ;  Aina ; 
Avainsanat: Etelä-Karjala, Lappeenranta, kylpylä, Lappeenrannan kylpylä, kylpylaitos, kuntoutus, rentoutus, historia

Lappeenrannan kylpylässä pulikoinnilla pitkät perinteet


Rentouttava juomahetki kulpylän Talvipuutarhassa

Eliitin elämyksistä
koko kansan kylpyläksi

Lappeenrannan kylpylä on maamme vanhin kylpylä, joka on ollut toiminnassa vuodesta 1824 lähtien. Yli satavuotisen historian aikana kerättyä hoitotietämystä vaalitaan edelleen, ja pitkä historia sekä sen mukanaan tuoma kokemus ovatkin Lappeenrannan kylpylän valtteja. Ne houkuttelevat rentoutujia Saimaan rannalle läheltä ja kaukaa.


  Alkuaikoina Lappeenrannan kylpylä tunnettiin kansainvälisenä, eliitin suosimana rentoutumispaikkana, ja ensimmäisen sadan toimintavuoden aikana Lappeenrannassa kävi kylpemässä erityisesti venäläisiä aristokraatteja, joita houkutteli Saimaan rannoille Pikkalan lähteen kylmän veden terveyttä edistävä vaikutus. Kerrotaan, että paikallinen kappalainen, joka tunnettiin hyvin sekä alkoholinkäytöstään että naisseikkailuistaan, olisi eräänä päivänä juhlimisen jälkeisissä apeissa tunnelmissa pudonnut lähteeseen ja todennut olonsa sen jälkeen taas erinomaiseksi. Näin alkoi lähdeveden hyödyntäminen kylpylätoiminnassa.

  Rautatien valmistuttua 1880-luvun lopulla kulkuyhteydet Lappeenrantaan paranivat huomattavasti. Venäjän keisari vieraili kylpylässä usein, mikä lisäsi kiinnostusta Venäjällä. Lisääntyvä asiakkaiden virta sai kaupungin myöntämään kylpylälle lainan, ja uusi Gustaf Strengellin suunnittelema jälkijugendia edustava kylpylärakennus valmistui vuonna 1912. Kaunis rakennus on käytössä edelleen ja on museoviraston suojelema.

Uuteen nousuun


  Venäläisten vieraiden virta tyrehtyi ensimmäiseen maailmansotaan, joka oli tuhoisa myös kylpylätoiminnalle. Vuonna 1917 kaupunki lunasti kylpylän varoineen ja velkoineen, ja hetken sen toiminnan jatkuminen oli vaakalaudalla. Kaupunki kuitenkin päätti jatkaa toimintaa, ja kun kylpylän lähteen vesi todettiin radioaktiiviseksi vuonna 1920, väkeä alkoi taas virrata Lappeenrantaan.


  Sotavuosien jälkeen alkoivat kävijämäärät kohota vuosi vuodelta, ja 1940-luvun lopulla Lappeenrannan kylpylän luonne oli muuttunut viihdekylpylästä hoitolaksi, jossa erityisesti reumaatikot ja sodissa loukkaantuneet kävivät hakemassa helpotusta vaivoihinsa. Vuonna 1974 kylpylä alkoi toimia ympärivuotisesti, ja samana vuonna kylpylälle valmistui oma hotellirakennus. Samalla päättyi yli sata vuotta kestänyt perinne kylpylävieraiden majoittamiseksi lappeenrantalaisten koteihin. Laki veteraanikuntoutuksesta astui voimaan vuonna 1980, minkä jälkeen sotaveteraanit olivat pitkään suurin käyttäjäryhmä. Myös työikäisten kuntoutus alkoi pikkuhiljaa saada jalansijaan Lappeenrannan kylpylässä.

Rauhan tyyssija


  Viime aikoina veteraanien määrä kylpylässä on luonnollisesti vähentynyt, ja Lappeenrannassa on taas siirrytty lähemmäksi alkuperäistä terveyskylpylän ajatusta. Nykyisin Lappeenrannan kylpylä toimii monipuolisena lomamaailmana, kuitenkaan kuntoutusta unohtamatta. Asiakaspalvelupäällikkö Maarit Makkonen kertoo, että nykyisin kylpylän pääasialliset kohderyhmät ovat seniorikuntoutujat, työikäiset kuntoutujat sekä koti- ja ulkomaiset turistit.

   – Tarjoamme monipuolisesti palveluita työikäisten kuntoutukseen, mikä sisältää paitsi fyysisen kuntoutuksen, monesti myös henkisen kuntoutuksen, joka on tärkeää esimerkiksi työnhakijoille. Työporukoille ja yrityksille tarjoamme virkistäytymistä ja rentoutumista sekä mm. työnohjausta, Maarit Makkonen sanoo.

   – Hoitomaailmastamme saa monenlaisia hoitoja kuten perinteisiä terveyshoitoja (vesi-, savi-, turve- ja suolahoitoja) sekä modernimpia hemmotteluhoitoja. Kaikki palvelumme ovat asiakkaidemme käytössä ympäri vuoden.

  Makkosen mukaan nimenomaan erilaiset rentouttavat hoidot ja rentoutumisryhmät ovat nykyisin hyvin suosittuja, sillä työelämän kiristyneet vaatimukset paineineen näkyvät myös siinä, mitä asiakkaat palveluilta odottavat. Makkosen mukaan Lappeenrannan kylpylän erottautumistekijöitä ovatkin juuri rauha ja pienuus.

  – Emme ole suuri viihdekylpylä eikä tänne tulla hulinoimaan. Haluamme tarjota kävijöillemme rauhan tyyssijan, jossa on aikaa itselle ja omille ajatuksille, mahdollisuus ladata akkuja ja olla vaan, Makkonen kuvailee.

Perinteiden voimalla tulevaisuuteen

  Kiireettömän ja stressittömän ympäristön lisäksi Lappeenrannan kylpylän vahvuuksia ovat Makkosen mukaan pitkä historia ja sijainti. Kylpylä on maamerkki keskellä kaupunkia, kuitenkin aivan Saimaan rannalla. Kylpylälomalla myös kaupunkielämän mahdollisuudet ovat aivan kulman takana. Pitkä historia luo Makkosen mukaan erittäin vakaalla pohjalla olevat toimintatavat, ja ”organisaation muisti” tuo toimintaan historian koettelemaa asiantuntijuutta, jota harvalla on tarjota 186 vuoden ajalta.

  Vaikka vuosien saatossa painopisteet ja asiakaskunnat ovat muuttuneet, perusteet ovat pysyneet samoina. Hoitomaailma on avoin kaikille kaupunkilaisille, jotka voivat oman arkensa sallimissa rajoissa piipahtaa hoitoihin nauttimaan arjen luksuksesta. Lappeenrannassa ollaan ylpeästi koko kansan kylpylä, osa kaupunkilaisten elämää niin kuin aina on ollut. Myös kylmän veden vaikutuksen nimiin vannotaan Lappeenrannan kylpylässä edelleen. Vaikka lähde ei ole sama, käytössä on edelleen kylmä lähde, jonka veden tervehdyttävään syleilyyn kylpylävieraat pääsevät pulahtamaan ympäri vuoden.



Tekstin kirjoittiMatleena Ikonen


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »