Nro 5-2012
Luokittelu: Pirkanmaa, Häme ;  Alue-esittelyt ;  Nähtävyydet ;  Ruokailu, majoitus ;  Museot, kirkot ;  Juhlapaikat, kokouspaikat ;  Aina ;  Kesä ; 
Avainsanat: Hattula, Panssarimuseo, Lepaa, viinitila, puutarhatila, puutarhamuseo, Pyhän Ristin kirkko, Hattulan Madonna, Kalevala-koru, Hattulan lintu


Suomalaisia kirkkoviinejä valmistettiin Lepaalla 1900-luvun alusta kieltolakiin asti. Viinintuotanto aloitettiin jälleen, kun siihen EU:n yhdentymisen myötä oli mahdollista saada lupa vuonna 1995. Kuva: Kehittämiskeskus Oy Häme.

Suomalaisuuden juurilla Hattulassa

Härkätiellä oli liikennettä myös talvisin, mutta talvitien linjaus poikkesi hieman kesätiestä. Talvista Härkätietä kulkeva poikkesi Hämeenlinnan kupeessa sijaitsevan Hattulan alueelle, jonka historia Hämeen sydämessä on olennainen osa suomalaisuutta.


  Hattula tunnetaan nykyisin parhaiten Parolannummesta, Panssariprikaatin kodista. Tuhannet suomalaiset nuoret miehet ovat suorittaneet asepalveluksensa Parolassa prikaatin 70-vuotisen olemassaolon aikana.

  Hattula on kuitenkin ollut aktiivinen pitäjä jo paljon ennen Panssariprikaatia. Jo pakanuuden aikana Vanajavesistön rannoille syntyi Suur-Hattulan voimakas asutuskeskus. Hattula onkin rikasta muinaismuistoaluetta, ja alueelta tehdyt muinaislöydöt elävät vielä nykyäänkin: Kalevala-korun kauniin Hattulan lintu -korun aihe on nimensä mukaisesti peräisin Hattulan Luurilasta 1000-luvulta.

  Hattula on myös suomen kielen koti, sillä keisari Aleksanteri II:n hyväksymä kieliasetus allekirjoitettiin Hämeenlinnassa vuonna 1863. Ensi vuonna Suomen kielen kunnaksi julistautuneessa Hattulassa vietetäänkin suomen ja muiden kotimaisten kansalliskieltemme merkkivuotta teemalla ” Oma kieli”.

Suomalaisen sotilaan muistoksi

  Parolannummella sijaitseva Panssarimuseo on enemmän kuin pelkkä sotamuseo – se on kunnianosoitus suomalaiselle sotilaalle. Panssarimuseo esittelee suomalaisten panssarijoukkojen, erityisesti sodanaikaisen Panssaridivisioonan, osaamista ja menestystä viime sotiemme taisteluissa.

  Aihepiiriään museo esittelee pysyvällä perusnäyttelyllä sekä vuosittain vaihtuvilla pienillä erikoisnäyttelyillä, jotka toteutetaan joko museon omalla tai lainatulla materiaalilla. Perusnäyttely koostuu esineistöstä, panssarivaunuista ja tykeistä, näyttelyrinteen harjan toiselle puolelle omalle raiteelleen kootusta panssarijunasta, panssarintorjuntavälineistöstä sekä moottoreista, voimansiirtolaitteista ja muista välineistä. Museokalustoa entisöidään ja huolletaan säännöllisesti, ja se on enimmiltä osin toimintakuntoista. Ajokuntoinen museokalusto on esiintynyt mm. Panssariprikaatin juhlapäivien paraateissa, useissa elokuvissa ja museon näytöksissä.

  Näyttelyiden lisäksi Panssarimuseo järjestää monenlaisia tapahtumia ympäri vuoden. Mm. korsulauluillat ja jokakeväiset kiltatalkoot, jossa ulkoalue ja kalusto laitetaan näyttelykuntoon talven jäljiltä, kuuluvat museon tapahtumiin. Tapahtumavuoden päättää itsenäisyyspäivän hartaus veteraaneille Panssarikappelissa.

Lepaa perinteitä kunnioittaen

  Lepaan kartanon alue hellii historian, puutarhan ja viinin ystäviä. Upea kartano on mahdollisesti perustettu jo 1200-luvulla, ja nykyisin empire-tyylisen päärakennuksen vanhin osa on peräisin 1600–1700 -lukujen taitteesta.

  Vuonna 1820 kartanon osti pietarilainen kauppias Heimburger, jonka kuoltua tila jäi hänen leskelleen Marialle. Maria avioitui tilanhoitaja Karl Fredrik Packalenin kanssa, joka Marian kuoltua testamenttasi kartanon valtiolle sillä ehdolla, että tilalle on perustettava maanviljelys- tai puutarhakoulu. Valtio sai tilan vuonna 1902, puutarhaopisto perustettiin 1910 ja ensimmäiset opiskelijat aloittivat opintonsa vuonna 1912. Siitä lähtien Lepaalla on opetettu puutarhojen ja kasvien hoitoa.

  Nykyisin Lepaalla toimii Hämeen ammattikorkeakoulun maisemasuunnittelun ja puutarhatalouden koulutusohjelmat sekä Hämeen ammatti-instituutin (HAMI) viheralan ja puutarhatuotannon koulutusohjelmat. Kauniin kartanon alueella toimivat myös matkailijoiden suosiossa olevat viini- ja puutarhatila, puutarhamuseo ja golfkenttä. Kartanosta saa myös ruokailu-, majoitus- ja kokouspalveluja.

Pyhän Ristin kirkko pysäyttää


  Hattulan suosituimpiin nähtävyyksiin lukeutuva Pyhän Ristin kirkko on Hämeen vanhin kirkko, joka ollut suosittu pyhiinvaelluskohde jo keskiajalla. Matkailijoita houkuttelevat kirkkoon sen pitkä historia ja kauniit koristeet: kirkkosalin seiniä peittävät Suomen laajimmat ja alkuperäisimmät seinämaalaukset, jotka kuvaavat Raamatun tapahtumia ja pyhimyskertomuksia. Kirkossa on myös nelisenkymmentä puuveistosta, joista vanhimmat ovat 'Liedon mestarin' veistämiä 1300-luvun ensimmäiseltä puoliskolta. Kuoriosassa oleva krusifiksi ja Hattulan Madonna ovat hänen tunnetuimpia töitään. Kirkossa on myös keskiaikainen, puinen kastemalja. Kirkossa riittää ihastelijoita, eikä ihme: vain harvassa paikassa Suomessa pääsee näin käsin kosketeltavasti tuntemaan menneisyyden ja pyhyyden.

  Kirkko on avoinna kesäaikana, ja tilauksesta sinne on mahdollista saada opastus.



Tekstin kirjoittiMatleena Ikonen



Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »