Nro 4-2013
Luokittelu: Varsinais-Suomi, Satakunta ;  Alue-esittelyt ;  Nähtävyydet ;  Museot, kirkot ;  Aina ;  Kesä ; 
Avainsanat: Laitila, Pyhän Mikaelin kirkko, Sirppujoki, Poukan talo, Lea Koskinen, Kattesen kivi, Kauppilan umpipiha, elokuva, Untamala, Kalevanpojan viikatteentikku


Poukan talo muistuttaa Laitilan keskustan talonpoikaisesta historiasta. Kuva: Maarit Torikka.

Laitila – historiallinen kulttuuripitäjä

Laitilan pitkään historiaan voi tutustua kaupungin mielenkiintoisissa kohteissa.


  Jo esihistoriallisella ajalla Laitilan seutu oli merkittävää kulttuurialuetta. Laitilan-Kalannin seutu on myös maamme vanhinta kristillistä aluetta.

   Laitila on sijainnut aikanaan meren rannalla, ja kaupunkia halkova Sirppujoki oli merenlahti. Laitilan kehitys on kulkenut esihistoriallisten muinaispitäjien kautta keskiaikaiseksi kirkkopitäjäksi ja edelleen ja 1400-luvun hallintopitäjäksi. Laitilan kunta perustettiin vuonna 1868, ja kaupungiksi se muuttui vuonna 1986. Maankohoamisen myötä Laitilasta on nykyisin matkaa merelle lyhyimmilläänkin kolme kilometriä.

Kirkko keskellä kylää

   Vuonna 1483 valmistuneessa Laitilan Pyhän Mikaelin kirkossa on harvinainen keskiaikainen sivualttari sekä kauniit holvimaalaukset, jotka on tehnyt Kalannin koulukuntaan kuulunut Pietari Henrikinpoika. Kolmilaivainen myöhäisgoottilainen harmaakivikirkko palautettiin keskiaikaiseen asuunsa vuosina 1967–68 suoritetussa perusteellisessa restauroinnissa.

   Kirkossa on runsaasti vanhaa esineistöä, kuten kuoripalkin triumfikrusifiksi ja asehuoneessa oleva madonna, jotka ovat 1400-luvulta. Saarnatuoli on peräisin 1600-luvun puolivälistä. Sakariston oven pielessä on seurakunnan entisen kirkkoherran Johannes Montinin muotokuva, joka on maalattu vuonna 1733. Laitilan kirkko toimii tiekirkkona kesä-elokuussa, jolloin paikalla on opas.

Poukan talossa

   Laitilan kirkon tuntumassa on vanha, vuonna 1996 kauniisti kunnostettu Poukan kotiseututalo. Modernien rakennusten keskellä se muistuttaa Laitilan keskustaajaman talonpoikaisesta menneisyydestä.

  Poukan tilan 1700-luvulta oleva pitkä päärakennus on nykyisin matkailu- ja kulttuurikäytössä. Talon kookas tupa toimii kahvilana ja kokoontumispaikkana, jossa esimerkiksi joulun aikaan on tarjolla puuroa ja soppaa. Kahdessa kamarissa on tällä hetkellä mielenkiintoiset näyttelyt Laitilan kananhoidosta sekä virvoitusjuomatehtailun historiasta.

   Poukan talo näyttelyineen on avoinna touko-elokuussa päivittäin klo 10–18 ja muina aikoina sopimuksen mukaan.

   – Jos ovi on auki tai valoa näkyy, aina saa tulla, rohkaisee Poukan talon emäntänä toimiva Laitilan Oppaiden puheenjohtaja Lea Koskinen. Lean tarinointia kuuntelee mielellään, sillä hänen tietämyksensä ja kertojanlahjansa ovat vertaansa vailla!

Kattesen kivi

   Laitilalainen erikoisuus on Poukan talon pihassa oleva Kattesen kivi. "En ol kattene, mutt en sois kellä mittä oleva" sanotaan vanhassa laitilalaisessa sananparressa. Kivelle voi istahtaa keventämään sydäntään. Kiven viereinen opastaulu kehottaa peräti viidellä kielellä – laitilaksi, suomeksi, englanniksi, ruotsiksi ja viroksi – istumaan ja kadehtimaan.

   Vappuna 2013 aloitettiin uusi laitilalainen lakitusperinne: Kattesten kivi lakitetaan sitä varten tehdyllä päähineellä – joka ei vähääkään muistuta perinteistä ylioppilaslakkia!

Kauppilan umpipiha

   Noin viiden kilometrin päässä Laitilan keskustasta, Koukkelan kylässä sijaitsee Kauppilan umpipiha, joka toimii nykyään museona ja erilaisten kulttuuritapahtumien pitopaikkana. Kauppilan umpipihan varhaisimmat rakennukset ovat 1600-luvun lopulta ja nuorimmatkin 1900-luvun vaihteesta. Suurin osa rakennuksista seisoo alkuperäisellä paikallaan. Umpipihan rakennukset ovat ryhmittyneet miespihan ja karjapihan ympärille, ja näiden ulkopuolella ovat vielä sauna, tuulimylly, vilja-aitat, kellarit, riihi ja suuli. Museon esineistökin on pääasiassa alkuperäistä.

   Kesäisin Kauppilassa voi seurata harrastajien kesäteatteriesityksiä. Historiallista miljöötä on hyödynnetty myös esimerkiksi Jukka-Pekka Siilin Härmä-elokuvan kuvauksissa vuonna 2011.

   Keskikesällä museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin, mutta muuten kesäaikaan vain sunnuntaisin. Ryhmät voivat vierailla umpipihassa tilauksesta myös keväällä ja syksyllä.

Kalevanpoikien mailla

   Laitilassa on yli 45 elinvoimasta kylää, joissa on monenlaista toimintaa. Kymmenen kylän varhaisvaihteet ulottuvat esihistorialliselle kaudelle asti. Yksi vanhimmista on Untamalan raittikylä. Se sijaitsee koko maamme vanhimpiin asuinpaikkoihin lukeutuvalla Untamalan harjulla, jossa on runsaasti rautakauden aikaisia hautoja. Kylän puinen kyläkirkko on peräisin vuodelta 1785, mutta paikalla on ollut kirkko jo varhaisella keskiajalla. Untamalan Pyhän Pietarin kirkko on edelleen toiminnassa, ja se kuuluu kesäisin avoinna oleviin tiekirkkoihin.

   Kirkkomaalla on kahden metrin korkuinen Kalevanpojan viikatteentikuksi nimetty pystykivi, joka on kristillinen hautakivi 1100-luvun lopulta tai 1200-luvun alusta. Kansan käsitys oli, että kivi on jättiläisen viikatteen kovasin, jonka tämä on suutuksissaan viskannut eukkonsa perään.

Untamala on nykyisin vireä kylä. Untamalan kirkon pihassa sijaitsevassa kylätalo Ventolassa toimii kesäisin kahvila, ja kulttuurikeskus Untamalassa järjestetään muun muassa taidenäyttelyitä ja konsertteja.



Tekstin kirjoittiEeva Oksman


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »