Nro 5-2014
Luokittelu: Varsinais-Suomi, Satakunta ;  Alue-esittelyt ;  Nähtävyydet ;  Museot, kirkot ;  Aina ;  Kesä ; 
Avainsanat: Suuri Postitie, Taivassalo, Pyhän Ristin kirkko, Viiaisten kartano, Taivassalon museo, Helsinginranta, Kyynelten kallio


Taivassalon on kautta aikain ollut portti merelle; niin myös nykyään. Kuva: Kari Hirvo

Ikiaikaisessa Taivassalossa maa ja meri kohtaavat

Suuri Postitie toi Suomeen paljon muutakin kuin postia. Sen mukana maahamme kulkeutui lännestä sivistys, joka rantautui ensimmäisenä juuri Taivassaloon.


  Vuonna 2015 tulee kuluneeksi 860 vuotta siitä, kun piispa Henrik kastoi taivassalolaisia kristinuskoon. Nykyinen merenrantakunta oli aikoinaan suomalaisen sivistyksen kehto, josta länsimaiset tavat ja kulttuuri levisivät muualle Suomeen.

  – Taivassaloa ei ole koskaan perustettu. Se on ollut olemassa aina, sanoo kunnanjohtaja Vesa Rantala.

   Taivassalo on kautta aikain ollut portti merelle, niin myös nykyään. Elinvoimainen saaristokunta elää palveluista sekä maa- ja metsätaloudesta, mukaan lukien kalastus. Merellinen luonto houkuttelee Taivassalon rannoille suuren joukon kesäasukkaita: kunnassa on yli 2000 vapaa-ajanasuntoa, joiden asukkaat nelinkertaistavat kunnan asukasluvun kesäisin. Kesäasukkaiden lisäksi Taivassalo kiinnostaa myös matkailijoita. Kuka voisikaan vastustaa meren tuoksun, historiallisten asuinsijojen ja rikkaan paikalliskulttuurin kutsua?

Harvinainen Pyhän Ristin kirkko

   Taivassalon kirkonkylän maisemaa hallitsee upea harmaakivinen Pyhän Ristin kirkko. 1300-luvulla rakennettu kivikirkko on arkkitehtonisesti harvinainen kokonaisuus, jonka sakaristo on peräisin aiemmin paikalla sijainneesta 1200-luvulla rakennetusta puukirkosta. Läpikäytävine harmaakivisine asehuoneineen ja länsipäädyn kaksoisikkunoineen Taivassalon kirkolla on selvä yhtäläisyys Turun Tuomiokirkon kanssa.


Taivassalon upea harmaakivinen Pyhän Ristin kirkko on 1300-luvulta. Kuva: Mikko Savela
   Taivassalon Pyhän Ristin kirkko on ensimmäisiä Suomen kirkoista, joissa on tehty kaikkien pintojen kuvallinen maalaus. Vanhimmat seinämaalaukset valmistuivat vuonna 1420 Pietari Henrikinpojan johdolla ja ne säväyttävät kirkkokävijöitä edelleen. 1460-luvun lopulla kirkko maalattiin uudelleen, jolloin maalauksia tehtiin paitsi seinille myös kattoon.

   Kirkon arvokkain aarre on 1300-luvulta peräisin oleva, juuri kuolemaisillaan olevaa Jeesusta kuvaava krusifiksi. Tekotavan korkean laadun perusteella krusifiksin on arvioitu olevan 1300-luvun alussa vaikuttaneen Liedon mestarin koulukunnan työtä. Krusifiksin lisäksi kirkon keskiaikaisesta sisustuksesta on säilynyt alttarikaappi ja viisi puuveistosta, jotka on lahjoitettu Kansallismuseolle.


Pyhän Ristin kirkon alttaritaulu 1300-luvulta. Kuva: Vesa Rantala
   Ryhmät pääsevät varauksesta tutustumaan kirkkoon arkipäivisin.

Aatelisten asuinsijoilla

   Taivassalossa on aikojen saatossa elänyt useita mahtavia pappis- ja aatelissukuja, joiden värikkäistä vaiheista on jäänyt kertomaan useita herraskartanoita. Niistä merkittävin on Taivassalon museona toimiva Viiasten kartano, jonka rakensi Wiialan kylän maat 1370-luvulla haltuunsa saanut aatelismies Anders Garp. Kartano pysyi Garp-Karpelainen-Carpelan -suvulla aina vuoteen 1796.

   Nykyinen, museona toimiva päärakennus on rakennettu vuonna 1779. Päärakennuksen yläkerrassa, kartanon työväenasunnossa ja näyttelyhallissa on yli 8500 esineen kokoelma, joka kertoo rakennusten historiasta, perinteisistä saariston elinkeinoista sekä Taivassalon kulttuurista ja historiasta. Viiasten kartanon alakerta on sisustettu 1800-luvun tyyliin, josta saa käsityksen siitä, miten aateliset aikanaan asuivat. Museon lisäksi kartano toimii vaihtuvien teema- ja taidenäyttelyiden pitopaikkana. Viiasten kartano on tarjonnut suojaisen levähdys- ja yöpymispaikan myös kuninkaalle.

   Viiasten kartanon lisäksi tunnettuja taivassalolaisia kartanoita ovat mm. Iso-Särkilä ja Kahiluoto sekä Valkean Rouvan -kummituksesta tunnettu Järppilän kartano.

Kovia kohtaloita Postitiellä

   Muinainen Postitie on Taivassalossa erityisen hyvin säilynyt ja Museovirasto onkin luokitellut tien Taivassalossa sijaitsevat osuudet valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Mantereella posti saapui mereltä ensimmäiseksi Taivassalon Helsinginrantaan, jossa vanhaa tietä laitureineen on vielä jäljellä.


Helsinginrannassa on vanhaa postilaituria vielä jäljellä. Kuva: Tomas Björkroth
   Postin lisäksi Postitiellä kulki runsaasti matkustajaliikennettä. Vuosisatojen saatossa tiellä nähtiin postimiesten ja talonpoikien ohella muun muassa tuomareita, pappeja ja hienoja ruotsinmaalaisia herroja. Vilkkaalla liikkennöinnillä oli myös haittapuolensa: Postitietä pitkin taisi Suomeen rantautua Morbus Callicuskin, ranskantauti eli syfilis.

   Postitiellä oli myös lain kannalta olennainen merkitys: väärintehneet ja tuomitut rikolliset, jotka oli määrätty mestattaviksi, näkivät viimeiset hetkensä juuri Postitien varteen perustetulla mestauspaikalla. Paikalla, jossa liikenne oli vilkasta ja kulkijoita paljon, rikollisten karut kohtalot toimivat varoittavina esimerkkeinä muille.

   Postitien kulta-aikaan laki oli monissa asioissa paljon kovempi kuin nykyään, ja Postitien mestauspaikoilla loppunsa kohtasivat myös monet nykyisen käsityksen mukaan viattomatkin ihmiset. Tällaisia olivat mm. Liisa ja Heikki, serkukset, jotka vastoin tuolloista lakia rakastuivat ja saivat yhdessä lapsen. Rakastavaisten ja heidän pienokaisensa mestauspaikkaa kutsutaan nykyään Kyynelten kallioksi ja se sijaitsee Postitien, nykyisen Helsinginrannantien, varrella. Myös pappilanrengit Heikki Pekanpoika ja Heikki Mikonpoika teloitettiin vuonna 1665 sodomiittisesta synnistä syytettyinä.

www.taivassalo.fi



Tekstin kirjoittiMatleena Ikonen


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »