Nro 5-2014
Luokittelu: Varsinais-Suomi, Satakunta ;  Alue-esittelyt ;  Nähtävyydet ;  Luontokohteet ;  Liikunta, hyvinvointi ;  Museot, kirkot ;  Aina ;  Kesä ; 
Avainsanat: Suuri Postitie, Vehmaa, Kivityömuseo, Kotiseutumuseo, Ruotusotamiehen torppa, Balmoral Red, Hitlerin kivi, Tummamäen luontopolku, Vehmaan kirkko, Hiski Salomaan hauta

Punagraniitti kivijalka


Kaunis Tummamäen luontopolku kulkee vanhalla kivilouhosalueella. Kuva: Vehmaan kunta

Vehmaan kovat matkailukohteet!

Vakka-Suomen helmi, Vehmaa on tunnettu punaisesta kullastaan eli graniitista. Kiviteollisuuden historiaan pääsee kurkistamaan Kivityömuseossa. Kokonaisuuteen kuuluvat lisäksi Kotiseutumuseo ja Ruotusotamiehen torppa.


  Kohteet sijaitsevat kätevästi kotiseutumuseona toimivan Huolilan tilan ympäristössä. Päärakennus on valmistunut 1800-luvulla, ja talon tampurissa on vaihtuvia näyttelyitä. Kivityömuseo on perustettu tilan vanhaan kivinavettaan.

Skottien sukunäköä

  Teollinen kiviteollisuus alueella alkoi 1800-luvun lopussa. Vehmaan punaista graniittia louhi parhaina vuosina jopa 600 kivityömiestä.

  – Kuntamme kaunis graniitti on päätynyt niin rakennuksiin, hauta- ja muistomerkkeihin kuin katukivetykseenkin, luettelee kunnanjohtaja Anna-Liisa Meskus.

  Vehmaan punainen graniitti tunnetaan nimellä Balmoral Red. Se muistuttaa skotlantilaista graniittia, josta Englannin kuninkaallisten lomalinna Balmoral on rakennettu.

  Vehmaan kivenlouhinnan perinteitä esittelevä Kivityömuseo on avoinna kesäisin.


Vehmaan kotiseutumuseon aluetta. Kuva: Vehmaan kunta
   – Kivityömuseossa pääsee tutustumaan kivityömiehen elämään, kiven louhintaan ja työstämiseen. Vehmaan kivityömuseon pysyväisnäyttelyn pääpaino on käsipelien ajassa, viime vuosisadan alkukymmenissä. Näytillä on esimerkiksi aito kivireki, vinkkaa kunnanjohtaja Meskus.

Hitlerin kivi esillä

  Museossa on esillä yksi niin sanottu Hitlerin kivi. Nykyajan kivimiehet ovat tehneet sen entisaikojen kivimiesten ohjeiden mukaan muistoksi nykypolville. Alkuperäisiä Hitlerin kiviä tilattiin Nürnbergiin suunniteltuun Saksan voitonrakennukseen, ja niitä louhittiin 1940-luvulla peräti 20 000 tonnia. Saksaan asti kiviä ei kuitenkaan koskaan ehditty kuljettaa, ja rauhanteon jälkeen ne päätyivät murskattuna Moskovan metrotyömaille ja Moskva-joen rantapenkereisiin.

Idyllinen ruotutorppa

  Sotalaitoksen uudistus synnytti ruotujakolaitoksen 1600-luvun lopussa. Maatiloista muodostettiin ryhmiä, ruotuja, jotka joutuivat kustantamaan yhden sotilaan varusteineen ja aseineen. Ruotu järjesti sotilaalle myös torpan ja palan viljelysmaata. Ruotusotamiehen perhe sai elantonsa torpan maasta ja kotieläimistä.


Ruotusotamiehen torppa. Kuva: Vehmaan kunta
  – Ruotujakolaitoksen aikaan Vehmaan Huolilan tilakin ylläpiti muiden talojen kanssa ruotusotamiestä. Tämä 1700-luvulla rakennettu idyllinen torppa on yksi Vehmaan museoiden mielenkiintoisista kohteista, Anna-Liisa Meskus kertoo.

Tummamäen luontopolku

  Suosittu Tummamäen luontopolku kulkee vanhan kiviteollisuusalueen lomassa. Helppokulkuisella reitillä on useita vanhoja graniittilouhoksia, jotka ovat aikojen kuluessa täyttyneet vedellä. Louhintaa alueella eli ole ollut yli 40 vuoteen.

   Tummamäellä on hyvät opasteet, kaksi tauko- ja grillauspaikkaa sekä vessa ja näköalalava, jolta aukeavat mahtavat maisemat varsinaissuomalaiseen luontoon.

Kirkossa esineistöä 1300-luvulta

  Museovirasto on määritellyt Vehmaan keskiaikaisen kivikirkon pappiloineen yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Vehmaan emäseurakunta on mainittu jo 1300-luvun kirjallisissa lähteissä, ja keskiaikainen kivikirkko on rakennettu todennäköisesti ennen 1450-lukua. Kivikirkkoa ennen samalla paikalla sijaitsi puinen kirkko.

  Vehmaan kirkko on omistettu Pyhälle Margareetalle. Sisustus on 1600-luvun barokkisaarnatuolia lukuun ottamatta pääasiassa 1840-luvulta. Keskiaikaiseen esineistöön kuuluu 1300-luvun alkuun ajoitettu krusifiksi sekä 1300-luvun lopulta olevat vihkivesiallas ja kuorin kasteallas.

Lännen lokarin haudalla

  Myös kirkkotarha on katsomisen arvoinen. Tyyliltään lähinnä myöhäiskustavilainen kivitapuli on valmistunut 1826. Kirkon vierellä on ruumishuone sekä hirsinen lainamakasiini eli syömä- ja siemenviljavarasto.

   Hautausmaalta löytyy myös Hiski Salomaan hauta. Salomaa muutti nuorukaisena Yhdysvaltoihin ja solmi avioliiton Vehmaalta kotoisin olleen Aini Saaren kanssa. Hiski esiintyi eri puolilla Amerikkaa, ja omaperäinen laulutyyli ja nokkelat riimitykset, kuten Lännen lokari, toivat Hiskille suosiota myös Suomessa. Pariskunta kuoli valtameren takana, mutta heidän tuhkansa on kätketty Saaren sukuhautaan, joka sijaitsee Vehmaan kirkosta länteen johtavan käytävän päässä.

Possujen pitäjä

  Vehmaan kunnalla on omat nimikkolajinsa, kukka on päivänkakkara ja lintu kivitasku. Koska kunnassa on poikkeuksellisen paljon sikataloutta, sympaattinen sika on saanut kunnian tulla valituksi kunnan nimikkoeläimeksi.

  Vehmaan luonto on kaunis, järviä on runsaasti ja merenrantaakin jonkin verran. Kunnan nimi kertoo omaa kieltään kauneusarvoista. Vehmane tarkoittaa hyvää ja miellyttävää, vehmas puolestaan meheviä lehtimetsiä ja alavia, viljavia vainioita.

www.vehmaa.fi



Tekstin kirjoittiMaiju Junko


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »