Nro 5-2014
Luokittelu: Alue-esittelyt ;  Museot, kirkot ;  Aina ; 
Avainsanat: Suuri Postitie, Masku, Maskun harmaakivikirkko, ulkoalttari, Johannes Kastajan puinen patsas, puinen krusifiksi, Hemminki Maskulainen


Maskun kirkko sijaitsee keskiaikaisten teiden risteyskohdassa. Kuva: Jouko Henttinen

Historian havinaa
Maskun kivikirkossa

Maskun seurakunta ja yli 780-vuotias pitäjä ovat vaikuttaneet monella merkittävällä tavalla sekä koko maamme että kirkon historiaan.


  Maskussa on ollut yhtenäistä asutusta jo rautakaudella, ja ensimmäinen kirjallinen maininta Maskun seurakunnasta on jo vuodelta 1234. Maskun harmaakivikirkko on arvioitu rakennetun vuosien 1490–1510 välisenä aikana. Se sijaitsee keskiaikaisten teiden risteyskohdassa, ja risteyksen keskellä on keskiaikaista perua oleva kellotapuli.

  1600-luvulla perustettu Suuri Postitie kulki Maskun kirkon sen läheisyydessä sijainneen kestikievarin kautta. Kirkon länsipäädyssä sijainneen ulkoalttarin äärellä ohikulkijoilla oli mahdollisuus rukoilla varjelusta matkalleen.

Ainutlaatuinen kivikirkko

  Maskun yksilaivaiseen kirkkoon sisään astuessaan huomiota herättää kirkkosalia kiertävät seinämaalaukset. Kalkkipinnalle taidokkaasti maalatut värikkäät verhot luovat tilaan tenhoavan tunnelman. Päälaivassa on kolme kauniisti kaartuvaa holvikattoa, ja myös sakasti on holvattu. Asehuoneessa on sen sijaan puukatto.


Maskun kirkon alttari-ikkunan lasimaalaus. Kuva: Jouko Henttinen
  Nykyisen kirkon paikalla olleesta vanhasta kirkosta on säilynyt 1200-luvulta peräisin oleva Johannes Kastajan puinen patsas. Sen lisäksi kirkosta löytyy kaksi aatelisvaakunaa sekä alttaria koristava, 1400-luvulta peräisin oleva puinen krusifiksi. Alttari-ikkunassa on Willy Baerin lasimaalaus, joka esittää enkelien ilmestymistä paimenille. Sen on lahjoittanut Kankaisten kartanon paroni Fredrik Aminoff vuonna 1916 puolisonsa Esterin muistoksi. Lasimaalauksen pääenkelille on maalattu Esterin kasvot, ja pikkuenkelin kasvoilla voi nähdä Fredrikin nuorena kuolleen sisaren piirteet.

Valtiomies ja kirkollinen vaikuttaja

  Maskun pitäjän tunnetuin merkkihenkilö lienee 1550-luvulla syntynyt Hemminki Maskulainen. Tämä teräväpäinen kauppiassuvun vesa pääsi katedraalikouluun, jossa hän opiskeli ajan tavan mukaan latinaa ja uskontoa valmistuen papiksi. Hänet vihittiin Maskun seurakunnan kymmenenneksi kirkkoherraksi vappuna 1586. Koska oppineella säädyllä oli tapana ottaa latinankielinen nimi, ja pappien nimi määräytyi virkapaikan mukaan, Hemminki Henrikinpoika Hollosta tuli Hemmingius Henrici Maschoensis eli Hemminki Henrikinpoika Maskulainen.

   Tuohon aikaan kirkon asema politiikassa oli huomattava. Hemminki asui Maskun pappilassa, mutta lahjakas mies oli monessa mukana, kuten edustamassa Turun hiippakunnan papistoa Uppsalan kokouksessa helmikuussa 1593. Hän osallistui myös kuningas Sigismundin kruunajaisiin vuonna 1594 ja oli pappisäädyn edustajana Linköpingin valtiopäivillä vuonna 1600.

Tuttu virsikirjan lehdiltä

  Hemmingin kirjallinen tuotanto on usealle tutumpi kuin osaisi arvata. Vuoden 1605 tienoilla julkaistu maamme toinen suomenkielinen virsikirja on hänen laatimansa. Hän kirjoitti itse siihen 26 virttä ja teki käännökset 135 virteen. Hän suomensi myös keskiaikaisen laulukokoelman Piae Cantionesin vuonna 1616. Useat Hemmingin kääntämät virret ovat yhä käytössä. Yksi tunnetuimmista lienee Lutherin jouluvirsi Enkeli taivaan.

  – Hemminki Maskulainen antoi kirjallisella työllään myös merkittävän panoksen Suomen kirjakielen kehittymiseen, painottaa nykyinen kirkkoherra Jouko Henttinen.

www.maskunseurakunta.fi



Tekstin kirjoittiIrmeli Kojonen


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »