Nro 5-2014
Luokittelu: Aina ; 
Avainsanat: kolumni, Matkan varrelta, Matleena Ikonen, Facebook-testit, puuhevonen, karhu, talviuni, kaamos

Matkan varrelta


Matleena Ikonen on Matkailu kotimaassa.fi -lehden toimittaja, joka kirjoittaa kolumnissaan matkan varrella tekemistään havainnoista. Kuva: Petteri Ikonen, www.kuvaan.fi

Karhun elämää

  ”Testaa, mikä olit entisessä elämässäsi”, ”Minkä värinen on aurasi?” ”Mikä on voimaeläimesi?” ”Mikä eläin olisit?”

  Facebookin ihmeellisessä maailmassa erilaisia leikkimielisiä testejä on kymmenittäin. Tähän mennessä olen oppinut mm., että aurani on valkoinen, edellisessä elämässäni olin 1920-luvun flapper-tyttö ja rekisterinumero, joka parhaiten kuvaa minua on MAT-0.

  Kun olin lapsi, minulla oli lastenlaululevy jossa oli kappale nimeltä ”Puuhevonen”. Jos en ihan väärin muista, laulun esitti Katri Helena, ja sen sanat menivät näin:

”Oi toivoisinpa, että oisin puuhevonen.
Mä saisin hullutella ja nauraa pakkasella.
Jos saisin olla oikea, oikea puuhevonen
ois hauskaa ihhah-hahhah-haa!”


   ”Mitä jos” -leikkien pelaaminen on oikeassa mielentilassa ihan hauskaa. Mutta oikeasti: puuhevonen?? No, huvinsa kullakin.

  Muutama vuosi sitten tähän samaan aikaan, pahimman kaamoksen kurimuksessa, minä keksin, mikä minä haluaisin olla – siis jos en olisi minä. Nimittäin karhu. Monille metsän kuningas on varmaan itsestään selvä valinta, mutta omat perusteeni ovat nämä:

  Vesileikkien ja metsäretkien täyteisen kesän jälkeen aletaan valmistautua unille. Pitkille, ihanille unille valmistaudutaan syömällä kaikkea, mitä eteen tulee. Hiilareita, protskuja, herkkuja, lihaa, perunaa… Kaikkea saa syödä niin paljon kuin kassien sangat kestävät kotiin kantaa.

  Kun on syöty tarpeeksi ja vatsa on pinkeimmillään, kaivaudutaan piiloon omaan koloon ja nukutaan. Nukutaan läpi kaamoksen ja pakkasten, ohi pimeyden, jäisten sadekuurojen, auton lasien raaputuksen ja lumitöiden.

  Ja kun kevät koittaa, kun auringon hennosti lämmittävät säteet alkavat kutitella ja sulavien lumien aiheuttamien metsäpurojen pulputus alkaa tunkeutua unen läpi tajuntaan, herätään lopulta uuteen kesään monta kiloa kevyempänä, itsestään laihtuneena. Syksyn herkutteluista ei näy jälkeäkään, vaan ollaan heti bikinikunnossa valmiina uuteen kesään!

  Kyllä – ollapa karhu!



Tekstin kirjoittiMatleena Ikonen


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »