Nro 1-2015
Luokittelu: Varsinais-Suomi, Satakunta ;  Alue-esittelyt ;  Nähtävyydet ;  Museot, kirkot ;  Aina ; 
Avainsanat: Kuninkaatie, Turku, tuomiokirkko, kansallispyhäkkö, virtuaalikierros, hautaholvit, Paula Heino, Riikka Kaisti

Kuninkaantie


Säätyjen merkitys oli suuri vielä kuoleman jälkeenkin. Arkun sivuja koristavat vaakunat kertovat vainajan asemasta ja hänen sukujuuristaan, sen päässä oleva pääkallo ja sääriluut puolestaan muistuttavat kuolemasta. Kuva: Timo Jakonen

Turun tuomiokirkon
 lattian alla 
avautuu kiehtova maailma

Turun tuomiokirkon lattian alta paljastuu kiehtova maailma, joka kertoo lukuisia tarinoita sääty-Suomen historiasta.


  Yli 700-vuotias Turun Tuomiokirkko on pitkän historiansa aikana nähnyt kaikenlaista. Kirkko on toiminut paitsi messu- ja rukouspaikkana, myös kaupunkilaisten turvana vihollisia vastaan sekä vilkkaana kaupankäynnin näyttämönä. Se on nähnyt ympäröivän kaupungin tulipaloja ja jälleenrakennuksen ja on palanut myös itse useaan otteeseen.

  Kirkko on myös tuhansien kaupunkilaisten viimeinen leposija: vuosisatojen saatossa kirkkoon on haudattu noin 4500 vainajaa. Suurin osa haudattiin kirkon maalattian penkkien alle kaivettuihin kuoppiin, loput siunattiin kirkon ulkopuolella olevalle kirkkomaalle. Keskiajalla rikkaat kauppias- ja aatelissuvut ostivat kirkolta käyttöönsä hautakammioita, joihin haudattiin useita merkkisukujen jäseniä. Nämä hautaholvit sijaitsevat edelleen Tuomiokirkon lattian alla tarjoten pyhän ja rauhallisen leposijan sinne haudatuille. 

 
Turun tuomiokirkon lattian alle on haudattu menneillä vuosisadoilla tuhansia kaupunkilaisia. Varakkaimmilla suvuilla oli omat hautakammionsa kirkon kappelien alla. Kaarina Maununtyttären sarkofagin juurelta vievät portaat kahteen hautakammioon, joihin on haudattu Kurck- ja Horn-sukujen esivanhempia.
  Hautaholveihin, arkkuihin ja 1600-luvun säätyläisten hautauskulttuuriin on mahdollista tutustua Tuomiokirkon virtuaalisella hautakammiokierroksella.

  – Hautarauhan vuoksi holvit eivät ole yleisölle avoimia ja niihin pääsykin olisi jyrkkien portaiden vuoksi hankalaa. Virtuaalinen hautakierros tehtiin, jotta yleisökin pääsisi tutustumaan tähän osaan kirkon historiaa. Tiettävästi tällaista palvelua ei ole missään muualla, kertoo Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän tiedotuspäällikkö Paula Heino.

  Virtuaalikierros on käytettävissä sekä nettiselaimessa että mobiililaitteilla.

Vainajan asema näkyi myös haudassa

  Sääty-yhteiskunnassa aatelisten sukujuurien korostaminen oli tärkeää, ja lattianalaisiin holveihin sijoitetut arkut kertovatkin yksityiskohtaisesti niissä lepäävien vainajien asemasta yhteiskunnassa. Sukujuuria haluttiin korostaa myös kuoleman hetkellä arkkuihin kiinnitetyin tunnuksin ja vaakunoin. Niiden lisäksi arkkujen koristuksissa käytettiin kristillisiä symboleja ja raamatunlauseita muistuttamaan ylösnousemuksen toivosta. Esimerkiksi 4-vuotiaana kuolleen Brita-tytön arkun kannessa on krusifiksi ja saksankielinen teksti, joka tarkoittaa: ”On kurjuus ja valitus ihmisen elämä kohdusta hautaamiseen, maahan joka meidän kaikkien äiti on. Herra Jeesus sinulle elän, sinulle kuolen, sinulle kuulun kuolleena ja elävänä.” Britan arkku muistuttaa nykyihmistä 1600-luvun suuresta lapsikuolleisuudesta, jolta varakkaimmatkaan eivät olleet turvassa. 


1600-luvulla rikkautta ei piiloteltu, ja säätyerot saivat näkyä myös kuoleman hetkellä. Kaikkien holveihin haudattujen vainajien henkilöllisyyttä ei kuitenkaan tiedetä. Nämä upeasti koristellut arkut ovat Stålhandsken kappelin alla sijaitsevassa hautakammiossa. Sotapäällikkö Torsten Stålhandsken arkku on nykyään esillä kappelissa.
  Hautaaminen Tuomiokirkon sisälle kiellettiin hygieniasyistä vuonna 1784 kuninkaan määräyksellä. 1920-luvulla suoritettujen Tuomiokirkon restaurointitöiden yhteydessä hautaholveista siirrettiin hyvin säilyneitä vainajien päällä olleita hautavaatteita varastotiloihin tutkijoita varten. Tuolloin otettiin talteen lukuisien vainajien vaatteita, mm. hattuja, sukkia ja leninkejä.

Kirkon monet roolit

  Turun tuomiokirkolla on sen historian aikana ollut suomalaisille suuri symbolinen merkitys. Tuomiokirkossa on vihitty, kastettu ja ripittäydytty vuosisatojen ajan, ja sen ympärillä on syntynyt, kasvanut ja kukoistanut kokonainen kaupunki. Vielä nykyäänkin YLE:n puolenpäivän aikamerkiksi kaikuvat Turun tuomiokirkon kellot.

  Hautakierroksen lisäksi myös kirkkoon ja sen historiaan kokonaisuutena pääsee tutustumaan virtuaalikierroksella, joka esittelee Suomen kansallispyhäkön tarinaa yli seitsemänsadan vuoden ajalta. Kierroksella oppii Tuomiokirkosta monia mielenkiintoisia yksityiskohtia, kuten sen, että massiivisen kirkon sisään mahtuisi kahdeksankerroksinen talo ja että ulko-ovelta on alttarille matkaa yhtä paljon kuin tornin huippuun. Virtuaalikierros esittelee kuvin ja tekstein kirkon historiaa, arkkitehtuuria ja esineistöä.

Vuosisatoja hyvin säilynyttä historiaa

  Tuomiokirkon historia ulottuu 1200-luvun puoliväliin, jolloin nykyisen Turun kaupungin Unikankareen kummulle rakennettiin pieni Pyhän Marian seurakuntakirkko. Tuo alun perin puinen, ja myöhemmin tiilistä rakennettu seurakuntakirkko sai piispankirkon statuksen vuonna 1300, ja se sai toiseksi suojelijakseen Marian lisäksi Pyhän Henrikin, jonka pyhäinjäännökset siirrettiin Turkuun Nousiaisista.

  Tiilestä rakennettu kirkko oli pitkään Suomessa harvinainen, sillä tiili oli kallista ja siksi sitä käytettiin kirkoissa lähinnä koristeina. Turussa toimineen Pyhän Olavin Dominikaaniluostarin munkkiveljet osasivat kuitenkin holvata tiilillä, ja heidän opeillaan Tuomiokirkko rakennettiin tiilestä. Keskiajalla olikin Suomessa vain kolme suurta tiilirakennusta: Hämeen linna, Hattulan kirkko ja Turun tuomiokirkko.

  Turun tuomiokirkko on vierailijamäärillä mitattuna yksi maamme suosituimmista kohteista: kirkossa käy vuosittain lähes 200 000 ihmistä. Itse kirkon lisäksi kävijän kannattaa tutustua Tuomiokirkkomuseoon, jonne pääsee kirkon aulasta nousevia portaita pitkin. Museon vanhimmat esineet ovat katoliselta ajalta 1300-luvulta, ja siellä voi ihastella pientä maksua vastaan mm. kirkon rakennusvaiheita kuvaavia pienoismalleja. Kirkon historia avautuu hyvin myös kirjasta, jonka on tehnyt Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän intendentin tehtävästä eläkkeelle jäänyt Riikka Kaisti. Turun tuomiokirkko – rakkaudella rakennettu -kirja kertoo kirkosta ja sen syntyvaiheista ja avaa kirkon merkitystä myös hautapaikkana. Kaisti on ammentanut kirjaan elämäntyönsä ja tietoutensa Suomen kansallispyhäköstä.

www.turuntuomiokirkko.fi





Tekstin kirjoittiMatleena Ikonen


Näistä olemme kirjoittaneet:
Alue-esittelytErikoishaastattelutTapahtumatNähtävyydetLuontokohteetRuokailu, majoitusTeatterit, orkesteritLiikunta, hyvinvointiMuseot, kirkotOstokset, käsityöt, lahjatavaratJuhlapaikat, kokouspaikat
Hae
Hae

Juttuarkiston etusivulle »