Avoinna 5.6. – 4.8.2024 KE–SU klo 11-17 (ei juhannusvkl)
Laurinmäen museoalue Janakkalassa on aivan todellinen aarreaitta! Täällä voit tutustua hämäläiseen luontoon kolmella lyhyellä luontopolulla ja sukeltaa menneeseen aikaan 1800-luvun lopulle vierailemalla torpparimuseossa ja pihapiirin vanhoissa rakennuksissa.
Alueen ympärillä kiertää kolme merkittyä luontopolkua joiden varrella on kaikkiaan 19 kohdetta museoalueen lisäksi.
Päätapahtumat:
9.6. Laurinmäen Kesänavaus
28.–30.6. Janakkalan Barokki ja Lasten barokki
31.8. Taaran markkinat ja Nuku yö ulkona
23.11. Laurinmäen joulunavaus
Laurinmäen Keltainen talo on Janakkalan eläväinen kulttuuritalo, joka toimii vuonna 1913 rakennetussa entisessä rukoushuoneessa.
Tämä tunnelmallinen kulttuurikahvila avattiin vuonna 2014 ja tarjoaa tilat konserteille, kursseille ja teatterille.
Tänä kesänä uuden maalipinnan saanut Keltainen talo on tänä kesänä myös lounaspaikka ja viikonloppuisin on tarjolla lounasbuffa.
Kesäkaudella kahvila toimii myös Torpparimuseon lippujen myyntipisteenä.
Avoinna: 5.6. – 4.8. KE–SU klo 11-17 (ei juhannusvkl)
Laurinmäen torpparimuseossa pääset tutustumaan elämään 1800-luvun lopulla vauraassa torpassa.
Keitä olivat torpparit? Torpparit olivat vuokraviljelijöitä, jotka maksoivat vuokransa tekemällä päivätöitä vuokranantajansa tilalla tai torpan tuotteilla. Janakkalassa oli runsaasti suurtiloja ja sen seurauksena myös paljon torppareita.
Torpparien muistomerkki: Laurinmäen museoalueelle pystytettiin torpparien muistomerkki vuonna 1969. Taiteilija Armas Hutrin suunnittelema muistomerkki koostuu 387 kivestä, jotka on kerätty entisten torppien mailta kunnioittamaan torpparien työtä ja muistoa.
Milloin avoinna? Museo on avoinna kesä-elokuussa sekä tapahtuma-aikoina ja myös ennakkotilauksesta. Museoalueeseen ja luontopolkuihin voi tutustua omatoimisesti alueen opasteiden ja eMuseo-oppaan avulla.
Pyhä Laurentius kärsi marttyyrikuoleman vuonna 258 jKr kristittyjen vainojen aikaan Roomassa. Laurentiuksen puoleen käännyttiin palohaavojen, kuumeen, noidannuolen ja kiirastulen vaivoissa sekä tulipalon sattuessa. Pyhän Laurentiuksen maine levisi kristinuskon mukana niin, että monet kirkot Suomessakin pyhitettiin hänelle.
Laurinlähde tunnetaan myös Taaran lähteenä on uhrilähde, jota käytettiin Taara-jumalan palvontaan ennen kristinuskon tuloa.
Keskiajalla lähde nimettiin Janakkalan suojeluspyhimyksen, Pyhän Laurentiuksen, mukaan. Laurinlähde toimi uhrilähteenä 1700-luvun alkupuolelle saakka ja sen ympärillä tehtiin taikoja Laurinmessun aikaan.
Lähde on nykyisin kivistä rakennettu kaivomainen rakenne, joka pulppuaa edelleen kirkasta vettä.
Rakennettu: Lähde ei enää muistuta alkuperäistä muotoaan, sillä 1900-luvun alussa se rajattiin kivillä kaivomaiseksi, mutta se on ollut olemassa jo ennen kristinuskon tuloa 1200-luvun lopulla Hämeeseen.
Koko: 80 cm x 80 cm ja sen syvyys on 116 cm
Tiesitkö? Lähteellä tehtiin taikoja aina Laurinmessun päivänä, 10. elokuuta, järjestettyjen markkinoiden yhteydessä, kunnes tuomiokapituli kielsi markkinat.
Jännää: Suomalaisen kansankulttuurin kerääjän, pappi ja sanakirjan tekijän Christfried Gananderin Mythologia Fennica (v. 1789) kertoo Laurinlähteellä pidetyn bakkanaaleja eli viininjumala Bacchukselle omistettuja villejä juhlia, joiden takia sinne meneminen oli ollut sakon uhalla kielletty.
Janakkalan kirkon lähellä virtaavan Räikälänjoen maastossa saksalaiset kohtasivat punaisten voimakasta vastarintaa, mikä pysäytti heidän hyökkäyksensä 25. huhtikuuta 1918. Lisäjoukkojen saapuessa saksalaiset aloittivat uuden hyökkäyksen 26. päivä kello 6. Taistelut päättyivät samana päivänä saksalaisten voittoon, ja 47 punaista menehtyi. Saksalaisten puolella ei tiettävästi ollut menetyksiä.
Tarinmaan taistelujen muistomerkki valmistui 2017, kun maastosta löydetty sopiva kivi pystytettiin noin 100 metriä Laurin lähteestä alaspäin. Kiveen kiinnitettiin Juhani Heinemaan suunnittelema muistolaatta.
Janakkalan Laurinmäen mamsellityylinen tuulimylly rakennettiin alkujaan Janakkalan Leppäkosken Sipilään, mistä se siirrettiin Laurinmäen museoalueelle vuonna 1964.
Rakennettu: 1882
Tekniikkaa: Myllyssä on kolme kiviparia: alakerrassa on kaksi jauhojen jauhantaan ja ylempänä yksi ryynien valmistukseen. Myllyn yläosaa voidaan siirtää tuulen suunnan mukaan, ja tuulen tehoa säädellään siipiin kiinnitetyillä suojakankailla.
Mikä on mamsellimylly? Myllytyyppi on saanut nimensä 1800-luvulla muodissa olleen naisten leningin mukaan, sillä sen ääriviivat muistuttavat yhtenäistä leninkiä. Mamsellimyllyt ovat peräisin Hollannista ja edustavat tuulimyllyjen kehittyneintä muotoa.
Janakkalan Laurinmäelle pystytetty torpparien muistomerkki on kunnianosoitus paikallisille torppareille ja heidän työlleen. Muistomerkin on suunnitellut taiteilija Armas Hutri, ja se koostuu 387 kivestä, jotka on kerätty entisten torppien mailta.
Pystytetty: 1969
Tiesitkö? Muistomerkin suunnitellut taiteilija Armas Hutri osallistui 17-vuotiaana talvisotaan, jossa hän haavoittui vakavasti menettäen tajuntansa neljäksi vuorokaudeksi. Hutri sai sotasairaalassa kuulla, että hänen aivoissaan oli 16 sirpaletta, joita ei voitu poistaa. Hutri kuntoutui ja osallistui jatkosotaan, jossa hän haavoittui vielä kahdesti, mutta lievemmin. Talvisodan vammat alkoivat ärtyä vuonna 1943, ja Hutri joutui neljäksi vuodeksi sairaalaan, missä hän menetti puhe-, kirjoitus- ja lukutaidon. Päästyään sotasairaalasta 1947, Hutri pyrki opiskelemaan Ateneumiin, jonne hän pääsi 1949. Hänelle myönnettiin professorin arvo vuonna 1976.
Keitä olivat torppareita? Torpparit vuokrasivat viljeltäväkseen maata ja maksoivat vuokran tyypillisesti päivätöinä vuokranantajansa tilalla tai torpan tuotteilla.
Erikoista: Kiviin on kaiverrettu tilan nimi, josta kivi on peräisin.
Määkynmäen näköala on pitkän historiallisen kehityksen tulos. Jääkausi muokkasi luontoon suuret linjat, ja ihminen eri aikakausina.
Määkynmäelle nousua seuraa koko matkan juoksuhauta. Polku on hyvässä kunnossa ja nousu näköalaopaikalle reipasta, mutta ei liian vaativaa.
Huomaa: Määkynmäellä kasvillisuus on huomattavasti niukempaa kuin sitä ympäröivissä metsissä. Määkynmäen alarinteillä metsä on tavanomaista mustikkatyypin tuoretta kangasmetsää. Ylhäällä mäellä kuivuutta kestävä mänty korvaa kuusen yleisimpänä puulajina ja metsä muuttuu kuivahkoksi puolukkatyypin kankaaksi. Tämän luontotyypin muutoksen huomaat, kun palaat mäeltä alaspäin.
Juoksuhauta: Laurinmäen juoksuhauta rakennettiin 200 miehen voimin 1900-luvun alussa. Rakennustöihin osallistui venäläisen sotaväen ja paikallisten asukkaiden lisäksi virolaisia ja kaukasialaisia. Juoksuhauta saatiin valmiiksi 1915.
Laurinmäellä aika unohtuu ja ykskaks nälkä yllättää ulkona liikkuessa.
Räikälän kaunis yksiaukkoinen kivisilta on rakennettu vuonna 1904. ja se edustaa aikakauden rakennustekniikkaa ja insinööritaitoa. Silta on rakennettu luonnonkivistä ja se on suunniteltu kestämään raskaampaa liikennettä sekä ajan kulutusta.
Rakennettu: 1904 rakennusmestari Kalle Oilan johdolla.
Milenkiintoista: Yöllä Räikälänjoella voi nähdä veden pintaa viistäviä lepakoita, todennäköisesti vesisiippoja. Nämä lepakot lentävät taukoamatta aivan vedenpinnan yllä, poimien saaliikseen hyönteisiä, joita parveilee jokiuomassa tai kuoriutuu vedestä. Keskikesän valoisina öinä lepakoita voi havaita paljain silmin. Päivisin samalla paikalla lentää useita sudenkorentolajeja.
Jännää: Räikälänjoen jokilaaksossa on ollut jo rautakautista asutusta ja jokea pitkin on kuljettu Hakoisten linnavuorelle ja vastikään löydetylle Hangastenmäen muinaislinnaan.
Janakkalan harmaakivikirkko on Hämeen viimeisin keskiahan kirkko. Pyhälle Laurentiukselle omistetun kirkon rakennuttajana pidetään Hämeen linnan käskynhaltijaa Åke Yrjönpoika Tottia, ja kolme Tott-suvun vaakunaa on yhä nähtävissä kirkon itäpäädyssä. Perimätiedon mukaan samalla paikalla oli kirkko jo 1200-luvun ristiretkien jälkeen.
Rakennettu: Vihittiin käyttöön ilmeisesti 19. syyskuuta 1520.
Henkilömäärä: Kirkkoon mahtuu on noin 650 henkilöä.
Historiaa: Muodoltaan Pyhän Laurin kirkko on alun perin ollut suorakaiteen muotoinen yksilaivainen pitkäkirkko, joka on 1840-luvulla laajennettu ristikirkoksi.
Jännää: 1600-luvulla tehtyä saarnatuolia korjattaessa huomattiin sen maalikerrosten alta paljastuvan vanhoja maalauksia. Saarnatuoli konservoitiin ja loput kirkosta maalattiin sen väritysten mukaisesti.
Laurinmäen uhrilähde, kuppikivet ja uhrirauniot kertovat merkittävästä palvontapaikasta, jossa on uhraamalla palvottu jumalia ja henkiolentoja. Lähistöltä on myös löytynyt kaksi polttokenttäkalmistoa.
Pienen matkan päässä polun varrella on vanha komea rauhoitettu petäjä. Se on Janakkalan vanhin tiedossa oleva mänty.
Kalmiston ikä: Ajoitettu vuosille 0-500 jKr.
Mitä ovat kuppikivet? Kivien kuoppien merkityksestä on useita oletuksia. Usein kivet ovat uhripaikkoja. Uhreja, kuten viljaa, jätettiin kiven koloihin suvun vainajille, haltijoille tai maahisille sato- ja pyyntionnen toivossa. Jotkut uskoivat, että kuoppiin jääneellä sadevedellä on parantava vaikutus. Loitsuissa myös kipuja ja vaivoja karkotetaan kiven reikiin. Kuppikivet mainitaan muinaisrunoissa monessa yhteydessä.
Laurinmäen metsä kätkee suojiinsa ensimmäisen maailmansodan aikaiset juoksuhaudat sekä rautakautiset kuppikivet, uhrilehdon ja uhrilähteen, jotka vievät mielikuvituksen muinaisten taikojen aikaan.
Retkipäivän lepohetken tarjoaa Laurinmäen Keltaisen talon kahvila, joka tarjoaa suolaisia ja makeita herkkuja. Vuonna 1913 rakennettu entinen rukoushuone on nyt tunnelmallinen paikka kulttuuritapahtumille, kursseille ja konserteille.
Laurinmäen alue on mainio retkikohde kaikenikäisille!
Janakkalan Laurinmäen Kesänavauksessa torpparimuseon alue täyttyy koko perheen luontoaiheisista rasteista ja työpajoista aina luontopolulle asti! Lastentapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.
Tarinmaan Seudun kyläyhdistys myy lettuja ja makkaraa. Keltaisen talon kahvilasta saa myös lounasta.
Milloin: Su 9.6. klo 11-16
Kenelle Kaikille avoin tapahtuma
Ohjelma:
11 ja 15.30 Näytelmä: Viimeinen sukupolvi
11.30 ja 14.30 Vauvojen luontokylpy
11.30-15.30 Non-stop ohjatut pajat
12, 12.30, 13, 13.30, 14, 14.30 Metsämieli -kierrokset metsässä. Lähtö museon pihalta.
11-16 Tapahtumainfo
11-16 Omatoimirasti: Elämänpuut ja avainlajit -polku
Tiesitkö? Tapahtuman ohjelma seuraa maailman ympäristöpäivän (5.6.2024) teemaa: ”Olemme sukupolvi, joka voi elvyttää maan ja kääntää sen uuteen kukoistukseen”.
Janakkalan Barokki-viikonloppu on vanhan musiikin juhlaa, jota johtaa Helsingin Barokkiorkesteri!
Festivaalin sydän on Pyhän Laurin kirkko ainutlaatuisine urkuineen, mutta tapahtumia järjestetään useissa eri paikoissa. Laurinmäen Keltaisella talolla järjestettävä kansanmusiikki-ilta tarjoaa tunnelmallisia hetkiä, ja Lasten barokki tutustuttaa vanhaan musiikkiin iloisen kepeästi.
Janakkalan Barokki soi vuosittain juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna.
Milloin: Juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna 28.–30.6.2024
Kenelle: Vanhan musiikin ystäville
Ohjelma: Katso ohjelma ao. linkistä
Taaran markkinat elokuun lopulla sadonkorjuun aikaan vie kävijänsä matkalle menneisyyteen tunnelmallisella Janakkalan Laurinmäen torpparimuseolla. Tapahtuma on täynnä historiaa ja kulttuuriperintöä, ja se sopii kaikille, jotka ovat kiinnostuneita menneiden aikojen elämästä ja perinteistä.
Milloin: Elokuun lopulla
Kenelle: Sopii kaikenikäisille ja kaikenlaisille eritysesti historiasta innostuneille kävijöille
Pääsymaksu: Maksuton, mutta torin ja kahvilan ostoksia sekä jousiammuntakokeiluja varten kannattaa varata kortti ja käteistäkin.
Ohjelma: Näytöksiä, luentoja, konsertteja ja teatteriesityksiä. Näiden avulla kävijät pääsevät tutustumaan historiaan eri näkökulmista ja eri aikakausilta. Tapahtumassa esiintyy myös paikallisia taiteilijoita ja käsityöläisiä, jotka esittelevät taitojaan ja tuotteitaan.
Oho! Voit nukkua yön ulkona omassa teltassa tai riippumatossa Laurinmäen alueella. Museon puuceet ja roskikset ovat käytössä.
Nauti herkullisista maalaisruuista, ihastele käsityöläisten taitoja ja uppoudu menneisyyden tarinoihin.
Jaa tämä sivu