Laurinlähde

Laurinlähde, tunnettu myös nimellä Taaran lähde, on yksi Kanta-Hämeen merkittävimmistä uhrilähteistä. Ennen kristinuskon tuloa lähde oli pyhitetty Taara-jumalalle, kalmistomaiden suojelushaltijalle. Uhrilähteenä Laurinlähde toimi aina 1700-luvun alkupuolelle saakka, ja siellä tehtiin taikoja Laurinmessun päivän markkinoiden yhteydessä 10. elokuuta, kunnes tuomiokapituli kielsi markkinat.

Keskiajalla, kristinuskon levittyä Suomeen, lähde nimettiin Janakkalan suojeluspyhimyksen Pyhän Laurentiuksen eli Laurin mukaan. Pyhä Laurentius oli tunnettu marttyyripyhimys, joka kärsi kuoleman vuonna 258 jKr Roomassa. Hänet kuvataan usein kirkkomaalauksissa halstari kädessään, symbolina hänen marttyyrikuolemastaan. Laurin päivää pidettiin merkkinä ruispeltojen tasoittamisesta kylvökuntoon. Laurentiusta kunnioitettiin palohaavojen, kuumeen, noidannuolen ja tulipalon suojelijana sekä köyhien, kirjastonhoitajien, palosotilaiden, kokkien, leipureiden, koululaisten ja majatalonpitäjien pyhimyksenä. Hänen maineensa levisi kristinuskon mukana, ja monet suomalaiset kirkot on pyhitetty hänelle.

Laurinlähde on 1900-luvun alussa rakennettu kivistä kaivomaiseksi, samaan aikaan kun Laurinmäelle rakennettiin juoksuhautoja. Lähde on kooltaan 80 cm x 80 cm ja 116 cm syvä, tasainen sorapohja pulppuaa edelleen kirkasta vettä.

Kurkista lähteeseen, toivo jotakin ja uhraa vaikkapa kolikko.