Kartanot ja linnat
Kartanot ja linnat
Haluatko kokea Suomen historiallisten kartanoiden ja linnojen lumon?
Kartanot ja linnat Suomessa -sivumme tarjoaa kattavan katsauksen kotimaamme upeimpiin historiallisiin kohteisiin. Tutustu kartanoiden ja linnojen tarinoihin, vieraile näissä kiehtovissa kohteissa ja nauti niiden upeista puistoista ja maisemista.
Etsitpä sitten kesäistä retkipäivää perheen kanssa tai historiallista seikkailua ystävien kesken, löydät varmasti inspiraatiota ja tietoa täältä. Ota ensimmäinen askel kohti unohtumatonta matkaa aatelisten ja ylhäisten maailmaan. Tutustu Suomen Kartanot ja linnat -sivuun nyt!
Turun linnan historia sai alkunsa 1280-luvulla. Ruotsin kuninkaan käskynhaltijan ja sotilaiden linnaleiristä kasvoi vuosisatojen kuluessa jyhkeä harmaakivilinna.
Rakennettu: vanhimmat osat 1280-luvulta, linna rakennettiin alunperin saarelle, koska näin sen piirittämisestä tehtiin vaikeaa.
Korkeus: Läntinen torni 38 m
Omistaja: Suomen valtio, haltija Turun kaupunki
Kuuluisia asukkaita: Juhana herttua III ja Katarina Jagellonica, Ruotsin ja Puolan kuningas Sigismund, Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe
Kummitus: Useita havaintoja eri puolilla linnaa, lue Apu-lehti juttu.
Kirkko: On ja myös kappeli
Vankila: On
Kuuluisin vanki: Nuijasodassa kapinallisten talonpoikien eli nuijamiesten päällikkö Jaakko Ilkka.
Erikoista: Viimeksi linnaa ovat asuttaneet vahtimestarit ja talonmiehet. Viimeinen linnassa asunut vahtimestari muutti pois loppuvuodesta 2018.
Olavinlinna rakennettiin aikoinaan verraten harvaan asutulle seudulle. Alue oli kuitenkin sotilaallisesti ja maantieteellisesti merkittävä; seutua halkoi Pähkinäsaaren rauhasta (1323) lähtien rajalinja.
Rakennettu: 1400-luvulla, rakennustöiden johtoon tuotiin Tallinnasta 16 muurarimestaria.
Kirkko: Kirkkotornissa, jota kutsuttiin keskiajalla Pyhän Olavin torniksi.
Vankila: Ei sellejä, mutta linna toimi lyhyen aikaa tutkintovankilana, kunnes jäi aivan tyhjilleen 1800-luvun puolivälissä.
Ooppera: Kesällä 1912 oopperalaulajatar Aino Ackté järjesti linnassa ensimmäiset oopperajuhlat.
Sotaselitys: Ruotsin sotahaluinen Kustaa III yritti vuonna 1788 valloittaa Olavinlinnan takaisin venäläisiltä. Selitys epäonnistumiselle oli, että valtauksessa olennaiset rynnäkkötikapuut unohtuivat Tukholmaan.
Erikoista: Tarinan mukaan linnan pässi karkotti v. 1656 venäläiset piirittäjät. Se oli noussut ukonilmalla muurin päälle, kun valleille varattu terva roihahti sen takana liekkeihin. Pässi pelästyi ja nousi takajaloilleen huitomaan ilmaa. Tultasyöksevän suuren sarvipään hahmo oli vastarannalla niin karmaiseva, että venäläiset pötkivät pakoon.
Kajaanin linnan rakentamisella Ruotsi vahvisti valta-asemaa Kainuussa, jonka maa oli saanut Täyssinän rauhassa vuonna 1595. Kajaanin linna oli itää ja Jäämerta kohti tähyävän nousevan suurvallan tukikohta.
Rakennettu: aloitettiin 1604
Tuhottu: Suuren Pohjan sodan aikana vuonna 1716 venäläiset räjäyttivät Kajaanin linnan.
Kirkko: kirkko- ja papintupa
Vankila: on
Kuuluisin vanki: Historioitsija Johannes Messenius (epäiltynä maanpetturuudesta). Kajaanin linnassa hän kirjoitti pääteoksensa Scondia Illustratan, Ruotsin valtakunnan historian.
Messeniuksen kuvaus linnasta: Tämän työn aloittaja oli narri, ja linnanrakentamisessa lapsi.
Erikoista: Kajaanin oman pojan, Eino Leinon, kirjailijan ura alkoi runolla ”Kajaanin linna”. Suomenlinnan opas ja taiteilija Ior Bock kertoi 1970-luvulla tarinoita suvustaan ja hänen mukaan linnan sisäpihalle olisi kätketty kultainen pukki.
Istu ja ihmettele
Suomen historiaa
Kuusiston linnasta on käytetty myös nimitystä piispanlinna, koska aluetta on hallinnut yli 10 piispaa aikanaan. Kuusiston linnanrauniot ovat avoinna ympäri vuoden, ja niille on helppo päästä. Linnalle on hyvät kulkuyhteydet sekä autolla että julkisilla kulkuvälineillä.
Alueella on myös taidekartano sekä luontopolku, joka yhdistää rauniot ja kartanon.
Hatanpään kartano Tampereella juontaa juurensa 1600-luvulle, mutta sen nykyinen empiretyylinen päärakennus on peräisin 1800-luvun puolivälistä. Kartano on ollut monien merkittävien sukujen omistuksessa ja sen historiaan liittyy monia kiinnostavia tarinoita ja henkilöitä.
Rakennettu: Hatanpään niemellä yhdistettiin kolme rakennusta 1690-luvulla ja niistä syntyi Hatanpään kartano. Alkuperäinen rakennus paloi, mutta uusi päärakennus valmistui 1885.
Tunnettuja omistajia: 1700-luvulla kartanon omisti Carl Johan Walleen, joka oli merkittävä sotilas ja aatelinen. Myöhemmin kartano siirtyi Armfeltin aatelissuvulle.
Kummitus: Tarinoiden mukaan kartanon kummitus on vanha kartanonherra, joka kummittelee päärakennuksessa ja aiheuttaa outoja selittämättömiä ääniä ja ilmiöitä.
Salaisuus: Kartanon alueella on huhuttu olevan salainen käytävä, joka yhdistää kartanon päärakennuksen ja sen ulkorakennukset. Käytävä olisi ollut aikoinaan tärkeä salakuljetusreitti tai pakotie.
Tertin kartano sijaitsee Mikkelin Visulahdessa, noin 7 kilometrin päässä Mikkelin keskustasta itään. Kartano tarjoaa ravintolan, kahvilan, herkkumyymälän ja majoitusmahdollisuuksia.
Alueelta löytyy Arboretum, muuripuutarha ja yrttitarha. Kartanon ravintola on saanut useita palkintoja, mukaan lukien Chaîne des Rôtisseurs -kilpi, ja se on päässyt National Geographicin maailmanlaajuiselle ruokakohteiden listalle.
Rakennettu: Rapattu hirsirunkoinen päärakennus valmistui 1810, sitä jatkettiin 1894 neljän huoneen verran.
Historiaa: 1540-luvulla alueella on ollut Hintsalan rustholli ja 1560-1850 säätyläiskartano.
Omistaja: Kartano on ollut Pylkkäsen suvun omistuksessa vuodesta 1894.
Jännää: Vuonna 2023 kartanon mailta löydettiin viikinkiaikaisia hautapaikkoja.
Koe Saimaan alueen kauneus ja rauha yhdistettynä hyvinvointiin ja rentoutumiseen Kyyhkylän kartanossa. Voit valita perinteisen huoneen kartanohotellista tai majoittua ylellisessä huvilassa.
Rakennettu: Kyyhkylän Kartano syntyi 1630-luvulla kahdesta lähekkäin sijainneesta talosta, joiden isännät olivat tavallista vauraampia toimitettuaan hevosia Ruotsi-Suomen armeijalle. Nykyinen Kartanon päärakennus on rakennettu vuonna 1856.
Toiminta: Vapaussodan Invalidien liitto osti kartanon vuonna 1927 ja perusti sinne invalidikodin kunnes Kartanon maille rakennettiin erillinen kuntoutuskeskus vuonna 1973.
Erikoista: Rautakautinen muinaiskalmisto sijaitsee aivan Hyvinvointikeskuksen vieressä.
Suomen kartanot ja linnat
Suomen kiehtovat keskiaikaiset linnat, vaikuttavat rauniolinnat ja uudemmat upeat kartanot ovat valtakunnallisesti ja paikallisesti tärkeitä joko museoita tai nähtävyyksiä ja myös tapahtumapaikkoja, joiden merkitys paikkakuntien identiteetiin ja elinvoimaisuuteen on merkittävä.
Louhisaaren kartano on harvinainen esimerkki palatsityyppisestä arkkitehtuurista Suomessa. Juhlatila ja palvelutila ovat 1600-luvun tyyliin sisustettuja. Keskitaso, jossa varsinaiset asuintilat sijaitsivat, modernisoitiin 1700- ja 1800-luvuilla, ja heijastavat ajan sisustustyylejä.
Linnaa ympäröi englantilaistyylinen maisemapuisto ja yrttitarha, jotka on luotu suomalaisen kasvitieteilijän Pehr Calmin 1700-luvun hengessä.
Rakennettu: Päärakennus ja sivurakennukset ovat valmistuneet vuonna 1655
Kuuluisimmat omistajat: Louhisaari kuului Fleming-suvulle noin 1450-1791 ja Mannerheim-suvulle 1795-1903.
Nykyinen omistaja: Suomen valtio. Louhisaari ostettiin 1961 lahjoituksena varoilla, joita oli jäänyt yli Mannerheimin patsaskeräyksestä.
Kummitukset: Narisevia askelia, sulkeutuvia ovia, etäistä laulua ja kylmiä ilmavirtauksia. Yliluonnollisia ilmiöitä tutkiva ryhmä mittasi kartanolinnasta erilaisia energiota ja sai nauhoitettua myös puhetta ja ääniä. Eräs vieras sai läpsäyksen takapuolelleen, vaikka oli tyhjässä huoneessa.
Erikoista: Kartanosta väitetään kulkevan tunneli läheiseen Askaisten kirkkoon. Tätä ei ole koskaan löydetty, mutta huhu elää sitkeästi paikkakunnalla.
Vanajanlinnan päälinna on upea nähtävyys, joka tarjoaa vierailijoilleen mahdollisuuden tutustua linnan historiaan ja arkkitehtuuriin. Päälinnan tiloissa järjestetään myös erilaisia tapahtumia ja juhlia, kuten häitä ja yritysjuhlia.
Linnan ravintolassa voi nauttia herkullisen aterian lisäksi upeista näkymistä Vanajanjoelle ja ympäröivään luontoon.
Rakennettu: 1920-luvulla Rosenlew-yhtymän pääosakas tri Wilhelm Rosenlewin metsästyslinnaksi.
Historiaa: Äikäälän tilan historia ulottuu varhaiskeskiajalle saakka. Ensimmäinen asiakirjamaininta on vuodelta 1374, jolloin Äikäälän omistajaksi mainitaan Olle af Aeykaelum.
Sota-aikana rakennuksesta kaavailtiin presidentti Rytin kesäasuntoa, mutta se päätyi saksalaiseen omistukseen ja joutui näin sodan jälkeen luovutetuksi Neuvostoliitolle osana niin kutsuttuja saksalaissaatavia.
Kummitukset: Vanajanlinnan menneisyys on täynnä lohduttomia tarinoita, ja errotaankin, että aaveet juhlivat linnassa öisin.
Kuuluisimman aaveen uskotaan olevan paikan entinen emäntä Märtha Rosenlew, joka itki lohduttomasti rakennuksen portailla, kun Vanajanlinna jouduttiin myymään.
Erikoista: Vanajanlinnassa oli Suomen ensimmäinen lämmitettävä sisäuima-allas. Uima-allas oli tehty marmorista.
Hämeen linna on erittäin suosittu matkailukohde, joka houkuttelee vuosittain tuhansia vierailijoita. Linnan huoneet on kalustettu ajan henkeen.
Linnan yläkerrasta löytyy myös Hämeen aluetaidemuseo ja linnan yhteydessä toimii myös ravintola, jossa voi nauttia herkullisia lounaita ja kahvitteluhetkiä linnan upeassa miljöössä Vanajaveden rannalla.
Rakennettu: Perustettiin oletettavasti Birger Jaarlin Hämeeseen tekemän ristiretken jälkeen 1200-luvun lopulla.
Vankila: Linna on toiminut ilmeisesti alusta asti vankilana ja linnaan sijoitettiin vuonna 1881 Suomen ainoa naisten kuritushuone. Naisvankilana linna toimi aina vuosiin 1953 (päälinna) ja 1972 (kehämuurirakennukset) asti.
Kummitus: Birger-jaarlin sisaren Synnöven haamu vaeltelee linnan käytävillä. Tarinan mukaan veli telkesi sisarensa tyrmään epäsäätyisen rakkauden vuoksi. Linna tosin valmistui Birgerin kuoleman jälkeen, mutta sillä ei liene merkitystä haamuiluun.
Wiurila
Suomen linnoissa historia herää eloon ja vie vierailijan mielikuvamatkalle menneisyyteen. Keskiaikaisista linnoista upeisiin linnoitusmestareiden rakennelmiin, jokainen linna kertoo oman tarinansa Suomen aikakaudesta ja kulttuurista.
Linnoissa voit tutkia historiallisia saleja, kierrellä muureilla ja nauttia linnaa ympäröivistä maisemista. Monet linnoista tarjoavat myös opastettuja kierroksia ja erilaisia tapahtumia, jotka tekevät vierailusta unohtumattoman elämyksen.
Oli kyseessä sitten Turun linna, Hämeen linna, Olavinlinna tai jokin muu Suomen linnoista, jokainen tarjoaa oman näkymänsä Suomen menneisyyteen ja kulttuuriin. Lähde siis seikkailulle Suomen linnojen maailmaan ja astu ajassa askel taaksepäin!
Laukon kartano Vesilahdella on yksi Suomen vanhimmista kartanoista, ja siellä voi tutustua näyttelyihin, nauttia herkullisesta ruuasta ravintolassa ja kahvilassa sekä tehdä ostoksia kartanon omassa puodissa. Kesäisin kartanossa järjestetään myös erilaisia tapahtumia, kuten keikkoja ja konsertteja.
Oho! Päärakennus valmistui 1920-luvulla, katkeroitunut punakaarti poltti 1918 kostoksi Laukon kartanon kivijalkaan.
Alueen historia: Vaikka Laukko mainitaan kirjallisissa lähteissä jo 1416, ulottuu alueen historia ainakin tuhat vuotta taaksepäin.
Jännää: Arkeologien käsitys muinaisesta Laukosta mullistui täysin, kun kartanon pihapiirin pohjoispuolelta löydettiin vuoden 2015 aikana metallinetsimien avulla lukuisia uusia röykkiöhautoja ja kulttipaikkoja. Viime vuosina Laukon alueelta löydetyt muinaiset miekat, keihäänkärjet, kirveet, sirpit ja korut sekä soturihauta todistavat, että Laukossa on eletty voimallisesti jo satoja vuosia ennen pohjoismaisten viikinkien valtakautta.
Opastus: Oppaanasi toimii kartanon nykyinen omistaja FT Liisa Lagerstam.
Tiesitkö? Kartanoon palkattiin v. 1824 kotiopettajaksi 22-vuotias ylioppilas Elias Lönnrot. Hän keräsi Laukossa yhteensä viiden vuoden ajan lauluja ja tarinoita, joista kuuluisin on runo Elinan surma.
Malmgårdin kartano sijaitsee Loviisassa, Itä-Uudellamaalla, ja se on yksi Suomen hienoimmista kartanoista. Kartano on tunnettu upeasta uusrenessanssityylisestä arkkitehtuuristaan, laajasta maatalous- ja panimotoiminnastaan sekä kauniista puistomaisista ympäristöistään.
Saman suvun omistuksessa: Malmgårdin kartano on ollut Creutzin aatelissuvun omistuksessa jo 1600-luvulta lähtien. Kartanon nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1885 ja sen suunnitteli arkkitehti F.A. Sjöström. Tämä pitkä omistussuhde tekee kartanosta merkittävän kulttuuriperintökohteen.
Panimo: Kartano tunnetaan myös omasta panimostaan, joka valmistaa korkealaatuisia artesaanioluita. Panimo perustettiin vuonna 2009, ja se on erikoistunut käyttämään ekologisia ja luonnonmukaisia raaka-aineita, joita viljellään kartanon omilla pelloilla. Malmgårdin oluet ovat saaneet laajaa suosiota ja arvostusta sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Aaveet: Malmgårdin kartanosta kerrotaan myös kummitustarinoita. Yksi tunnetuimmista tarinoista kertoo ”Valkoisesta naisesta”, joka ilmestyy kartanon käytävillä ja saleissa. Hänen sanotaan olevan erään kartanon asukkaan traagisesti menehtynyt tytär, joka edelleen kummittelee kotonaan.
Raaseporin linna edusti myöhäiskeskiajalla Ruotsin kuninkaan valtaa Suomessa. Elämänmeno linnassa on vaihdellut yksinkertaisen hallintokeskuksen arjesta loisteliaaseen hovielämään.
Rakennettu: 1370-luvulla veden ympäröimän silokallion päälle läntisen Uudenmaan hallintokeskukseksi.
Kuuluisin asukas: Kolme kertaa Ruotsin kuninkaana ja myös kertaalleen Norjan kuninkaaksi kruunattu Kaarle Knuutinpoika asutti linnaa 1400-luvulla ennen kolmatta hallituskauttaan.
Tositarina: Kesällä 1468 Raaseporin linnanherraksi tuli Tanskasta Lauri Akselinpoika Tott. Hän pani asioita järjestykseen ja paranteli linnaa ennenkuin kutsui vaimonsa ja poikansa purjehtimaan uuteen kotiinsa. Heidän kohtalokseen koitui kuitenkin Raaseporin edustalla noussut voimakas marraskuinen myrsky. Arvolastissa ollut laiva ajoi karille, ja koko Hanneke Vromen miehistö matkustajineen – yhteensä 180 henkeä – hukkuivat hyiseen Suomenlahteen. Yhä edelleen, kun uusi kuu nousee öisestä usvasta, voi nähdä naisen ja pikkupojan kävelevän meren suunnasta kohti Raaseporin linnaa.
Oho! Linna hylättiin vuonna 1558 kun sen olutkellari romahti. Toki hylkäämiseen vaikutti myös Helsingin ja Tammisaaren kaupunkien perustaminen ja että maa rannikolla oli noussut ja meri paennut eikä isoilla laivoilla päässyt enää lähelle. Linna seisoikin autiona kuivalla maalla yli 300 vuotta.
Mustion linna. Kuva: Visit Finland, Juho Kuva
Jaa tämä sivu
Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Email